Sivut

Koh Chang

Koh Chang
enari.tauk@gmail.com

perjantai 7. lokakuuta 2011

Valkoista hiekkaa ja norsuja

Eilen muutimme Klong Prao beachilta tänne White sandille. Otimme 300 bahtilla bungalowin rannasta, mikä osottautui virheeksi. Toki majapaikan emäntä esitteli meille huoneen ennenkuin maksoimme sen, mutta kun pääsimme tarkastelemaan omaamme lähemmin se oli jo meidän makuumme melko törkyinen. Kylmä suihku ja erilliset vessanhuuhteluvedet eivät enää olleet mikään uusi juttu. Mutta likaiset seinät ja katto herättivät jo epäilyksiä. Sänky sentään näytti puhtaalta. Kunnes yöllä heräsin sammuttamaan tuulettimen ja tajusin että lakanan alta paljastunut patja oli aivan muuta kuin puhdas. Kenties jopa homeessa..


Muuten eilinen päivä oli ihan mukava, kun aurinko paisteli ja pääsimme ensi kertaa mereen uimaan. Vesi oli aivan uskomattoman lämmintä. Eli eipä kovasti viilentänyt, mutta aaltojen seassa oli silti kiva uiskennella.
Tänään aamulla vaihdettiin heti huonetta 600 bathin ilmastoituun huoneeseen, kun rannassa ei ollut noita tuulettimella varustettuja tarjolla. Ihan siisti oli tämä sentään. Home kyllä epäilyttää nyt joka paikassa. Mitenköhän yleistä se on, kun on näin kostea ilma. Eilen aamulla ilmestyi ihottumaa kaulalle. Päivän mittaan se kyllä rauhottui, mutta tänään aamulla taas paheni. Minulla se voi toki johtua ihan mistä vaan, kun on atooppisia taipumuksia. Mahtaako ne apteekissa osata sanoa, että mikä auttais.



Käytiin tienvarren kojusta hakemassa aamupalaa ja mentiin tunnin elefanttiajelulle. Ei oikeen osattu nauttia siitä, kun pohdittiin kokoajan, että miten paljon niitäkin elukoita on hakattu, että ne on oppinut tavoille ja että miten se sotii niitten luontoa vastaan, että ne joutuvat seisomaan tienvieressä paikallaan ja sitten tekemään väkisin helteessä kävelyretkiä, ilman ruokataukoja. Ja Enaria pelotti, että se kaatuu. :D Norsuja oli kiva ruokkia banaaneilla. Niiden kärsä on niin voimakas ja ne on älyttömän taitavia käyttämään sitä. Oltais voitu ruokkia niitä koko rahan edestä. Siinä pääsi  niin paljon enemmän kosketuksiin sen eläimen kanssa.







Enari meni taas pumppaamaan rautaa, joten istuskelen kaikessa rauhassa tässä rannalla ja kuuntelen meren kohinaa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti